Kansalliset vähemmistöt ja vähemmistökielet
Ruotsissa on viisi kansallista vähemmistöä. Ne ovat juutalaiset, romanit, saamelaiset (jotka ovat myös alkuperäiskansa), ruotsinsuomalaiset ja tornionlaaksolaiset. Historiallisia vähemmistökieliä ovat jiddiš, romani chib, saame, suomi ja meänkieli. Yhteistä vähemmistöryhmille on se, että ne ovat asuneet Ruotsissa kauan ja että kullakin ryhmällä on selvä keskinäinen yhteenkuuluvuus. Ryhmillä on myös oma uskonnollinen, kielellinen tai kulttuurinen viiteryhmä ja halu säilyttää identiteettinsä.
Vähemmistöpolitiikkaan kuuluu kansallisten vähemmistöjen ja historiallisten vähemmistökielten suojelu ja tukeminen. Kansallisten vähemmistöjen suojelun vahvistaminen on osa Ruotsissa tehtävää työtä ihmisoikeuksien vaalimiseksi.
Laki kansallisista vähemmistöistä ja vähemmistökielistä astui voimaan 1.1.2010. Ruotsin kansainvälisten velvoitteiden mukaisesti tietyt vähemmistöoikeudet tulee toteuttaa koko maassa. Siksi uusi laki (2009:724) koskee kaikkia kansallisia vähemmistöjä.
Nk. perussuoja tarkoittaa muun muassa että:
- hallintoviranomaisten tulee sopivalla tavalla tarpeen vaatiessa informoida kansallisia vähemmistöjä heidän oikeuksistaan,
- valtiolla ja kunnilla on erityinen vastuu kansallisten vähemmistökielten suojelemisesta ja edistämisestä, ja lisäksi tulee edistää kansallisten vähemmistöjen mahdollisuuksia säilyttää ja kehittää kulttuuriaan Ruotsissa,
- erityisesti tulee edistää lasten kulttuurisen identiteetin kehittämistä ja oman vähemmistökielen käyttöä,
- hallintoviranomaisten tulee antaa kansallisille vähemmistöille mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin ja neuvotella sellaisista asioista vähemmistöjen edustajien kanssa mahdollisimman paljon.